Lakeuksien komein rugbyseura

Seinäjoki Rugby

Home / Rugby

Rugby


 

..”Rugby is a hooligans game played by gentlemen.”..

– Winston Churchill –

 


 

Pelin levinneisyys ja suosio

Jalkapallon MM-kisoista ja kesäolympialaisista tiedetään, että ne ovat maailman suurimmat urheilutapahtumat. Mutta harvempi osaa kertoa, mikä on kolmanneksi suurin. Se on niin ikään neljän vuoden välein pelattava rugbyn World Cup.

Seinäjoen Sanomat – 6.8.2014

 


 

Pelin tarkoitus

Rugbyottelun tarkoituksena on, että kaksi viidentoista pelaajan joukkuetta sääntöjä, reilun pelin henkeä ja hyvää urheiluhenkeä noudattaen pyrkii tekemään mahdollisimman paljon pisteitä. Joukkue, joka pystyy palloa kantaen, syötellen, potkien ja maaleja (yritys, try) tehden tekemään enemmän pisteitä, on ottelun voittaja.

Rugbysta on olemassa kaksi erilaisiin sääntöihin perustuvaa versiota. Suomessa rugbya pelataan pääasiassa Rugby Union -säännöillä. Toista versiota kutsutaan Rugby League -nimellä.

 

Lajiesittely

Rugby on perinteikäs palloilulaji, joka sai alkunsa Englannissa 1820-luvulla. Lajissa on vastakkain kaksi 15 pelaajan joukkuetta. Pelissä on tavoitteena palloa kantamalla, syöttämällä, tai potkaisemalla edetä vastustajan maalialueelle ja tehdä maali eli try. Maali syntyy, kun pelaaja painaa pallon maahan vastustajan maalialueella. Maalialue on leveydeltään koko kentän levyinen, eli n. 70 metriä ja syvyydeltään 10-22 metriä. Try tuo joukkueelle 5 pistettä ja lisäpisteyrityksen. Lisäpistepotku (2 pistettä) suoritetaan potkaisemalla pallo maalipylväiden väliin, poikkipuun yläpuolelle. Pylväiden etäisyys toisistaan on 5,6 metriä ja poikkipuu on 3 metrin korkeudella. Pelaaja voi yrittää myös pudotuspotkumaalia, eli drop:ia. Tämä suoritetaan pelitilanteessa pudottamalla pallo maahan ja potkaisemalla se maalipylväiden väliin. Pudotuspotku tuo joukkueelle 3 pistettä. Kolme pistettä saa myös potkaisemalla rangaistuspotkun maaliin.

 

Rugbyssa koko joukkue hyökkää ja koko joukkue puolustaa. Silti joukkueen pelaajat voidaan jakaa karkeasti roolien mukaan. Etukentän pelaajat (nro 1-8, forwards) ovat yleensä fyysisempiä vääntäjiä, kun taas takakentän pelaajat (nro 9-15, backs) ovat nopeampia, teknisempiä ja taitavampia pallollisessa pelissä. Pelipaikoista puhuttaessa ei välttämättä kannata käyttää termejä hyökkääjä ja puolustaja, sillä ne ovat sisällöllisesti ristiriitaisia rugbyssa.

 

Rugbyssa nähdään myös paljon taklauksia ja muita kontaktitilanteita. Monet näistä kontakteista saattavat asiaan vihkiytymättömän silmissä näyttää pelkästään kasoilta, joissa on epämääräinen massa pelaajia. Kaikilla näillä on kuitenkin tarkoituksensa ja sääntönsä. Taklaukset on sallittu koko vartaloon, hartialinjasta alaspäin. Jääkiekkotyylinen olkapäätaklaus on kuitenkin sääntöjen vastainen. Oikeaoppisessa rugbytaklauksessa taklaajan tulee pyrkiä saamaan ote taklattavan vartalon ympäriltä. Vain pallollista pelaajaa saa taklata. Kasoja eli rykelmiä voi pelissä muodostua kolmella eri tavalla. Scrum eli rykelmäaloitus on yksi tapa käynnistää peli uudelleen. Siinä 8 pelaajaa kummastakin joukkueesta punnertaa toisiaan vastaan pallon hallinnasta. Periaatteessa sitä voisi verrata jääkiekon b-piste -aloitukseen. Ruck ja maul ovat rykelmiä, jotka syntyvät pelin ollessa käynnissä. Niissä on molemmissa oltava mukana vähintään 3 pelaajaa.

 

Rugby eroaa Suomessa tutummasta soikean pallon pelistä, amerikkalaisesta jalkapallosta, monessa suhteessa. Näkyvin ero on suojusten puuttuminen. Rugbyn säännöt sallivat ainoastaan kypärän, hartiasuojat, alasuojat ja säärisuojat. Suojusten tulee kuitenkin olla molemmilta puolilta pehmeät, ja puristuksissa alle 0,5 cm paksut. Vaatteet ovat kestäviä, sillä niiden tulee kestää repimistä. Kengät muistuttavat jalkapallonappiksia. Nappulan maksimikoko on 18 mm. Toinen merkittävä ero amerikkalaiseen jalkapalloon on peliaika. Kun jenkkifudiksessa pelaaja kaadetaan tai tyrkätään ulos pelialueelta, peli katkeaa. Rugbyssa taas noudatetaan eurooppalaista juoksevaa peliaikaa.

 

Peliaika on 2 x 40 minuuttia sekä tuomarin antama lisäaika. Pallon joutuessa ulos sivurajasta seuraa sivurajaheitto. Jos taas pallon kantaja joutuu taklatuksi kentällä syntyy jompikumpi aiemmin mainituista rykelmistä: ruck – pallon kantaja on maassa, tai maul – pallon kantaja on pystyssä. Yksi selvä ero jenkkifudikseen on myös syöttöpelissä. Amerikkalaisessa jalkapallossa on sallittua syöttää eteenpäin kerran kutakin yritystä kohden. Rugbyssa pallolinja on paitsiolinja, joten vain pallon takana oleville pelaajille voi syöttää. Pallon heitto eteenpäin on kiellettyä, mutta eteenpäin saa potkaista, joko itselleen tai jollekin joukkuekaverille, joka oli potkun lähtiessä pallon takana. Vielä yksi merkittävä ero näiden kahden lajin välillä on itse peliväline eli pallo. Amerikkalainen jalkapallo on pienempi kuin rugbypallo ja siinä on suipommat päät. Se on suunniteltu heittämistä silmällä pitäen. Rugbypallo ei tarvitse heitto-ominaisuuksia ja on siksi suurempi ja linjoiltaan pyöreämpi.

 

Suomen Rugbyliitto


Follow our activity from facebook and instagram!

>> <<